Suunnittelutoimisto Alinikula - Me keskitymme olennaiseen



Suunnittelutoimisto Alinikula

Lämpökuvaus

Lämpökamera näyttää materiaalin pintalämpötilan. Lämpövuoto tai muutos materiaalin lämmönjohtavuudessa voidaan havaita lämpökuvauksella. Joitakin fysikaalisia tekijöitä tulee huomioida.

Materiaalin emissiviteetti vaikuttaa mitattuun lämpötilaan. Tyypillisillä mattapintaisilla materiaaleilla (puu, betoni, tiili) emissiviteetti on luokkaa 0,95 mikä tarkoittaa että materiaali absorboi ja säteilee 95% lämpösäteilystä. Materiaalin pintastruktuurilla (epätasaisuus, lohkeilu) ja jopa pinnan likaantumisella on vaikutusta emissiviteettiin. Kiiltävät metallipintaiset kappaleet ovat vastakohta ja niiden emissiviteetti on lähellä arvoja 0,05 ja siten käyttäytyvät lämpösäteilylle kuten peili normaalille valolle eli heijastavat ympäröivien kappeleiden lämpötilaa enemmän kuin omaansa. Tämä tarkoittaa että lämpökuvauksessa nämä kappaleet näyttävät virheellisen lämpötilan. Joillain materiaaleilla emissiviteetti voi muuttua kuvauskulman mukaan. Myös koverat kappaleet tai kuvausalueet kuten julkisivujen sisänurkat voivat olla ongelmallisia kuvata koska pinta säteilee lämpöä itseensä ja mitattu lämpötila voi olla korkeampi kuin todellinen lämpötila. Joten kuvaajan tulisi tiedostaa ongemat kiiltävien ja koverien pintojen kanssa jotta kuvauksen tulokset osataan tulkita oikein. Lämpökuvaus onkin enemmän lämpökuvan analysoimista kuin pelkkää kuvaamista.

Kappaleen pintalämpötilaan vaikuttaa kappaleen lämmönjohtavuus. Rakennuksen ulkoseinän tapauksessa yhden materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyminen muuttaa lämmönjohtavuutta ja siten koko seinän lämmönjohtavuutta. Lämmöneristekerros vaikuttaa eniten koko seinän lämmönläpäisyyn ja lämmöneristekerroksen lämmönjohtavuus myös muuttuu suhteellisesti eniten kosteuspitoisuuden kasvaessa. Pintalämpötilan paikallinen muutos ulkoseinässä johtuu todennäköisesti kosteuspitoisuuden kasvamisesta lämmöneristekerroksessa.

Lukijalla voi olla käsitys että lämpökameraa käytetään pääasiassa ilmavuotojen paikallistamiseen rakennuksen ulkovaipassa. Uusissa tai alle 2 vuotta vanhoissa rakennuksissa esiintyy rakenteiden asettumisesta johtuvaa rakenteiden liikkumista joista voi seurata ilma/lämpövuotokohtia. Useimmat ongelmat esiintyvät kumminkin rakennuksen myöhemmän elinkaaren aikana. Rakennuksessa myöhemmän elinkaaren aikana esiintyvät ilmavuodot ovat seurausta rakenteiden liikkeistä (siirtymät, turpoaminen/kutistuminen), jotka johtuvat yleensä ylimääräisestä kosteudesta rakenteissa. Joten yleensä on tavalla tai toisella kosteuteen liittyvä ongelma. MEILLE on tärkeää kosteusvaurioiden havainnointi ja paikallistaminen ilman laajempia (mahdollisesti turhia) purkutoimenpiteitä. Vaurioiden löytäminen varhaisessa vaiheessa on niin teknisesti että taloudellisesti järkevää.

Onnistunut lämpökuvaus vaatii lämpötilaeron kuvattavan rakenteen sisä- ja ulkopintojen välille. Tämä rajoittaa milloin lämpökuvausta voidaan suorittaa. Mutta esim. kylmän yön jälkeen rakennuksen ulkovaippa on jäähtynyt ja mahdolliset vauriot on helpompi löytää. Periaatteessa vaurioalueet näkyvät sisäpuolelta muita vastaavia alueita kylmempinä ja ulkopuolelta lämpimämpinä alueina. Lämpimänä päivänä uita vastaavia alueita kylmemmät pinnat voivat merkitä ylimääräisen kosteuden haihtumista rakenteista.

Lämpökuvaus voidaan suorittaa rakennuksen sisä- tai ulkopuolelta, ottaen huomioon yllä mainitut rajoitukset. Lämpökuvauksella mahdolliset vauriot voidaan havaita, paikallistaa ja korjausresurssit voidaan kohdentaa oikein.


Suunnittelutoimisto Alinikula
Nuijamiestentie 5 C
00400 Helsinki
Finland